Kylätalolla

Minulla on paljon lämpimiä muistoja Kurkijärven monitoimitalolta. Kun olin lapsi, sielä järjestettiin paljon kivaa tekemistä niin aikuisille kuin lapsillekin. Kun nykyään radiosta soi 90-luvun hittibiisejä, palaa mieli samantien monitoimitalolle Hannen jumppaan ja siihen ”tuoksuun” mikä jumpan aikana pieneen taloon tulvahti.

Käsillä tekijä kun olen, myös posliininmaalauskurssit ovat jääneet mieleeni ihanina kokemuksina. Ja tuotoksiakin löytyy vielä vanhempieni luota. Taisinpa vasta sanoa äidilleni, että maalaamani kirjavankukkaisen maljakon saa kyllä jo laittaa kierrätykseen. Mahottoman ylpeä siitä pienenä olin, mutta se ei taida sopia enää kenenkään sisustukseen. Eikä ole tainnut koskaan sopiakkaan, pahoittelut siitä äidille.

Monitoimitaloon liittyy vahvasti myös hiihtokisamuistot, veren maku suussa juomaan kuumaa mehua sisälle. Mehu tuntui hyvältä kurkussa, mutta maistui aina metalliselta suussa hiihtourakan jälkeen. Kerhojen ja muun ohjelman lisäksi touhusimme kylän lasten kanssa paljon myös ihan keskenämme talolla. Leikittiin ja pelailtiin lauta- ja perinnepelejä isolla porukalla. Ja olihan se huippua kun omalla kylällä oli paikka mistä ostaa karkkia pahimpaan makeanhimoon.

-Pilvi Karjalainen