Muistoja nuoruudesta
|
-90 luvun lopulla ja 2000 luvun alussa alueen ikäistäni nuorisoa oli järven itäpäässä mukava määrä. Kylätalo oli pääasiallinen kokoontumispaikka talvisin jääkiekon merkeissä kolmesti viikossa iltaisin. Pelit kestivät usean tunnin ajan ja pakkasrajaa ei juurikaan tunnettu. Mäkihyppyäkin tuli kokeiltua muutamana talvena. Pouta-Ahossa oli ennen mökkien sinne saapumista hyvä rinne tehdä hyppyri. Moottorikelkalla hurautimme paikalla ja ihme kyllä yksiäkään suksia ei tainnut katketa eikä fyysisiä vammoja sattua. Mäkiennätystä en kyllä enää muista, kaverina oli silloin hyppyä jonkin verran harrastanut kaveri joko toki osasi tekniikkaa ja välineetkin olivat asiaan kuuluvat. Pääasia oli saada tuntea lentämisen riemua. Hiihdon harrastukseen oli hyvät mahdollisuudet valoladun tultua. Minulla oli vain puoli kilometriä matkaa kotoa joka taittui joko kävellen tai potkurilla. Monena talvena oli tärkeää saada mahdollisimman monta omaa nimeä ladun kuittausvihkoon jonka mukaan oli sitten muistaakseni arvontoja. -Janne Moilanen |